Huhheijaa!On ollut niin kiirusta, että sen kiireen päätteeksi eilen illalla löi sydän muutaman ylimääräisen lyönnin. Ja nyt siis tarkoitan ihan kirjaimellisesti se löi. Tänä aamuna vielä oli olo hieman hailu ja huokailuttaa välillä. Pakko relausta edessä.

Torstaina aloitettiin Iitan kanssa aamu painumalla Jumboon pakko-ostoksille - yritän metsästää Iitalle kesäksi toisia kevyitä lappufarkkuja pihahousuiksi, mutta jo on kiven alla! Itselleni kävin ostamassa siistimmät "lenkkarit" ts. sellaiset tennarit, joita voi pitää rentojen housujen ja farkkujen kanssa. Ei kuitenkaan mitkään juoksulenkkarit. ;)) Oli tarkoitus käydä kaupassakin, mutta meidän olisi pitänyt jo olla kotona syömässä, joten ostetttiin vaan banaanit matkaeväiksi ja painuttiin pikapikaa kotiin. Matkalle Iita tietysti nukahti ottaen lyhyet päikät pikkusen ihmeellisen aikaan. Tämähän tietysti sitten siirsi varsinaisia päiväunia muutamalla tunnilla. Torstai on myös meidän siivouspäivä. Kuurasin ja imuroin sen minkä lahkeessa roikkuvalta ipanalta pystyin. Jani teki pitkää päivää ja kuuden aikaan illalla Iitan kanssa kivuttiin yläkertaan huhuilemaan, josko jo lähdettäis kauppaan. Koko päivä oli hullunmyllyä eikä Iitakaan päässyt ajoissa yöpuulle vaan sekin venähti yli ilta ysin.

Perjantaina tietysti sitten herättiin aikaisin ja yölläkin muutamaan kertaan itkuili, kun oli ollut niin kiire edellinen päivä. *lääh* Seiskalta ylös ja päivä täynnä toimintaa. Oman mielenterveyteni takia käytiin mun vanhemmilla aamupäivällä, sieltä päikkäreille kotiin, siivoamista tämän päivän vieraiden tuloa silmällä pitäen. Yritin saada Iitalle illaksi hoitajaa, kun koirien aitaukseen piti tehdä katos, sämpylät piti leipoa ja Jani oli töissä iltaan asti. *läähpuuh*

Sain vihdoin koko päivän yrityksen jälkeen siskoni kiinni ja hän lupasi tulla suoraan töistä. Kello lähenteli jo kuutta illalla, kun vihdoin pääsin katoksen kimppuun - saha ja vasara heilumaan. Olin onneksi jo aikaisemmin päivällä saanut puutavaran mitattua ja merkattua. Janikin tuli kotiin, teki sämpylät *luojan kiitos* ja tuli vielä auttamaan mua katoksen kanssa. Hyvä niin, koska siskoni joutui kylvettämään Iitan ja hoitamaan iltatoimet iltapuuroa myöten, kun vähän venähti sen katoksen kanssa. *äh*

Kun vihdoin kaaduin sänkyyn klo:23 jälkeen, niin pikkusen tykytteli sydän. Muistutteli, että nyt akka nukkumaan!

Tänä aamuna hieman pohdin lähteäkö ratsastustunnille vai ei. Lääkärin(äitini) luvalla lähdin ja olikin oikein rentouttavaa. Kyllä tämä hailu olo tästä lähtee, kun tämän päiväset vieraat vaan tulevat, ja lähtevät. ;)

Niin ne pihaunelmat... Todellakin tällä hetkellä vain unelmoidaan, vaikka työ piti tehdä jo viime viikon lopulla. Raksamiehet - ihan oma populaationsa! *murr* Ilman mitään ilmoitusta, jättivät vaan tulematta. Peräänsoiteltuamme puhelimen päässä oli hyvin nihkeä herran Isoherra, joka lopulta ehkä säälistä lupasi tulla tekemään pihan juhannuksen jälkeen viikon parin päästä. Mitä sekin sitten tarkoittaa??!! Ja voikohan tähänkään nyt sitten luottaa, kun mun piti jo tällä viikolla saada istutella kasveja. Kuin tikkari olis lapselta viety...